Tänään meillä oli Lägin hallilla viimeistelytreenit MM-karsintoja ajatellen. Treenit olivat kisamuotoiset ja sinne oli pyydetty muitakin lägiläisiä kuin vain karsintoihin lähtijät. Jotta kisassa oli jotain virikettä, oli osallistumismaksu 2 euroa per koira ja voittajakoirakko sai osallistumismaksut.

Rata näytti tältä:

Se oli hallin mittoihin sovitettu (+ pöytä lisätty) muunnelma karsintatuomari Manuel Alffin yhdestä aiemmasta radasta. Hänen radoillaan näytti yleensä kolmosluokassa olevan putki jomman kumman kontaktiesteen alla sekä ainakin yksi välistävetokohta.

Starttasin radalle ensin Raivon kanssa, ja sehän suhahti hypyltä 7 putkeen, vaikka muka yritin kääntää sitä puomille. Rintamasuuntani oli kuitenkin väärä ja liikekin vei sitä putkea kohti, joten eipä voi koiraa syyttää. Putken 11 ja hypyn 12 väliin minun piti tehdä persjättö, mutta rohkeus loppui, joten se meni takaaleikkauksena. Persjättö 10-11 väliin onnistui kuitenkin hyvin. Loppuradalla tuli vielä lentokeinu, kun en itse ollut tarpeeksi tarkkaavainen.

Sani starttasi kanssa. Sen kanssa saatiin kepeillemenosta vitonen, muuten ei ongelmia. Puomin juoksukontakti sujui tosi hyvin ja ongelmaesteistä keinullakaan ei mitään ongelmia. Sain myös onnistumaan sen kanssa sylikäännösvalssin hypylle 13 sekä sylkkärin hypylle 19.

Toista kierrosta ei laskettu mukaan tuloksiin. Raivo teki tosi hyvän nollaradan hyvällä ajalla. Palkkasin sen kontakteille, jotka sujuivat oikein hyvin kuten ensimmäiselläkin radalla. Sanilla tippui eka rima, puomin jälkeen olin myöhässä työntämässä sitä hypylle ja pöydällä treenasin etäisyyden ottamista, mikä ei onnistunut. Hyvä rata muuten kuitenkin.

Orm pääsi radalle myös. Se tuli ekasta hypystä ohi ja suhahti putkeen samassa kohdassa kuin Raivo. Pöydällä pysymisessä oli myös ongelmia. Muuten olin tyytyväinen rataan, sillä myös Ormilla onnistuivat sylkkärit ja persjätöt. Sylikäännös on meille ollut vähän vaikea, mutta tänään ei ollut ongelmia.

Tulostaso oli tänään sellainen, että Sanin vitostulos riitti voittoon. Ihan kommelluksitta ei suoriuduttu, sillä ennen toista rataa Sanin häntä jäi autonoven väliin. Miten niin pienelle koiralle voi käydä niin? Aluksi luulin että häntä on varmasti murtunut, mutta hetken kuluttua Sani ei ollut moksiskaan. Nyt pitää vain seurata Sania ja sen häntää. Toivottavasti sen kanssa ei tule ongelmia, ettei tarvitse jättää karsintoja väliin.

Radoista minulle jäi tosi hyvä fiilis; tuli sellainen tunne, että me oikeasti osataan jotain. Nyt vain sitten katsotaan kestääkö minulla karsinnoissa pää, sillä siitähän meillä on kaikki kiinni. Sani ja Raivo ovat molemmat ihan varmoja nollantekijöitä ja Raivolla ihanneaikojenkaan ei pitäisi olla ongelma. Sanin kanssakin niihin pitäisi ehtiä, jos radat ovat profiililtaan meille suosiollisia (=sisältävät paljon tiukkoja käännöksiä, missä voidaan hyödyntää Sanin minimaalisia kaarroksia). Viikonloppua odotellen :).

Treenikisojen jälkeen käytiin vielä Inkoossa lenkillä. Pieni Hirmuinenkin ui järvessä kaksi kunnon kierrosta ja mölysi mennessään, kun ei pysynyt Tirin ja Kiihkon vauhdissa. On se mahdoton!