Eilen oli ensimmäiset valmennusryhmän treenit. Ollaan siis Raivon kanssa Lägin valmennusryhmässä, jota vetää Niina-Liina Linna. No, Raivon kanssa en eilen kuitenkaan treenannut, sillä se kävelee kahden astutuskerran jälkeen takajalat sen verran haarallaan, että varmasti on vähän paikat jumissa. Eiköhän ne siitä vetreydy ja pian päästään taas treenaamaan.

Eilen treenasin sitten Raivon sijaan Ormin kanssa. Olin oikein tyytyväinen Ormiin, ja vaikka väsy alkoikin vähän lopussa painaa, se jaksoi kuitenkin tsempata loppuun asti. Keppien pujottelu seinää kohti aiheutti monelle muulle ongelmia, mutta meillä se sujui kerta toisensa jälkeen oikein hyvin. Vähän turhaan ohjaan sitä kyllä ihan kuin jotain pikkukoiraa. Pitäisi kai vähitellen opetella maksikoiraohjausta ;). Radalla oli pätkä, jossa piti tehdä kaksi takaaleikkausta putkeen. Eihän ne ensin onnistuneet, mutta kun saatiin Niinulta hyvät ohjeet, niin eipä niissä lopulta ollut mitään ongelmia. Mutta Orpula oli siis oikein hyvä, tästä on hyvä jatkaa :).

Ennen agitreenejä käytiin myös pikaisesti paimentamassa. Siinäkin olin oikein tyytyväinen Ormiin. Treenattiin poispäinajoa, mikä sujui jopa molemmilta puolilta ja ajoittain jo niin, että olin kunnolla perässä. Kyllä me se varmasti vielä joskus opitaan.

Olen nauhoitellut koirien tekemisiä työpäivien ajan. Ihan hyvä että nauhoittelen, sillä selvisi, että Ormilla on ilmeisesti vähän turhan paljon asiaa työpäivien ajan aitaukseen majoittuvalle Raivolle. Siirsin Raivon aitauksen makuuhuoneeseen koiraportin taakse, ja Ormilla ei enää ole niin kiihkeästi asiaa. Eilen metelöintiä oli työpäiväni ja -matkojeni aikana ollut 8 minuuttia. Siitä suuri osa koostui siitä, että Hirmuinen tai Tiri haukahti silloin tällöin (1-2 krt/minuutissa). Välillä oli tosin useita tunteja hiljaista. Mitään jatkuvaa haukuntaa ne eivät onneksi pidä, sillä yhtäjaksoista haukuntaa ei ollut kuin 33 s ajan silloin, kun kuulivat minun tulevan autolla pihaan.

Tänä aamuna paloi käämit koiriin taas totaalisesti. Minkä helkkarin takia siitä ovesta on pakko lähteä niin kovalla vauhdilla silloin, kun ne kuvittelevat että ollaan lähdössä lenkille?? Aamupissallemeno sujuu ihan rauhassa, mutta kun tulee aamun toinen ulkoilukerta (=lenkillelähtö), niin maltista ei ole tietoakaan. Pakko ottaa taas raippa ovenpieleen (ei, en paukuttele sillä koiria vaan ovenpieliä) ja kenties laittaa ainakin osa koirista myös hihnoihin. Ei ihmekään että niillä on aina paikat jumissa, kun kylmiltään lähtevät ovensuusta pikakiitoon.