Lauantaina oli Lägin valmennusryhmää kouluttamassa Jaakko Suoknuuti. Rata oli melko pitkä (33 estettä), mutta se oli vielä ihan muistettavissa, sillä siinä pääsi välillä menemään myös pätkiä suoraan. Rata sisälsi ohjauskuvioiden hallintaa, ja muutama uusi ohjauskuviokin tuli opittua: flippi ja saksalainen.

Ensin radalle pääsi Tiri, joka meni ihan hyvin. Kuumana se kävi taas, mutta aika hyvin sain se pidettyä rauhallisena, kun yritin hillitä omaa turhautumistani sen räkyttämiseen ja lisäksi kiinnitin siihen kunnolla huomiota myös silloin, kun kuuntelin Jaakon ohjeita.

Sadun Liisa joutui jäämään pois ontumisen takia, joten jäin treenaamaan myös Raivon kanssa, vaikkei se valmennusryhmään kuulukaan. Raivo meni kanssa ihan hyvin, ja esim. jaakotukset sujuivat paremmin sen kanssa, sillä sitä ei tarvitse ihan niin hyvin kääntää esteille kuin Tiriä.

Sunnuntaina oli vuorossa parsoneiden valmennusryhmän treenit. Aamupäivällä itse koulutin ensin mölliryhmäläisiä. Heillä oli ohjelmassa eri ohjauskuvioita kuuden esteen sarjalla, jolla olevan kolmen esteen pätkän pystyi suorittamaan ainakin kahdeksalla eri tavalla. Kokeiltiin niin valsseja, pyörityksiä, jaakotuksia kuin saksalaisiakin. Paljon vaihtoehtoja jäi kuitenkin vielä kokeilematta, sillä aikaa oli rajallisesti.

Valmennusryhmä oli jaettu kahtia, ja toinen puoli treenasi Purinan toisessa päädyssä ja toinen toisessa Kati ja Samu Mäntyniemen johdolla. Samun rata sisälsi muutamia tiukempia käännöksiä, ansaputkia ja kepeillemenon 90 asteen kulmassa niin, että aivan keppien aloituspään vieressä oli hyppyeste. Raivon kanssa tiukoissa kohdissa minun pitää kiinnittää huomiota siihen, etten jätä sille liikaa tilaa tehdä kaarroksia olemalla itse liian kaukana esteistä ja 'Raivosta. Kepeillemenossa pitää vain luottaa siihen, että se osaa hakea kepit, eikä mennä väliin sörkkimään ja mahdollisesti ahdistamaan se väärälle esteelle tai kakkosväliin.

Katin rata sisälsi useampia välistävetoja ja tiukkoja esteillevientejä. Jälleen kerran huomasi, että Raivon kanssa saa olla tosi tarkka, milloin kroppaa kääntää ja mihin suuntaan. Kaikenkaikkiaan treenit menivät mielestäni ihan ok. Tosi positiivista oli, että kontaktit olivat lähes 100 prosenttiset - kerran jätti pysähtymättä (tosin silloinkin meni alas asti), mutta muuten meni vauhdilla alas odotti "tule"-käskyä. Tosi hienoa oli myös se, että sen oikeasti voi jättää kepeille pujottelemaan, ja se tosiaan pysyy siellä, vaikka itse menisinkin vauhdilla useiden metrien päähän. Kaiken kaikkiaan treeneistä jäi tosi hyvä maku. Raivo oli tosi innokas, hyppäsi hyvin ja liikkui mielestäni hyvällä vauhdilla. Melkein alkoi jo odottamaan taas kisakauden alkamista ;).

Myös Sani kunnostautui tänään, tosin eri lajissa. Olin keittiössä paistamassa vohveleita ja vatkaamassa vaniljavaahtoa niitä varten, kun Sani yllättäen hyökkäsi kaapiston nurkkaan siellä olevan pahvilaatikon viereen. Kuului pari vinkaisua ja Sanin suussa ollut iso, pullea hiiri oli entinen. Ihana pieni hiirenmetsästäjä :).