Tänään oli vuorossa taas pk-tokotreenit Ormin kanssa. Äitini piti alunperin hoitaa tuo pk-puoli, mutta tähän mennessä minä olen ollut se, joka on treeneissä käynyt. Kuulemma putkisto, pilates tms. treenit ovat tärkeämpiä...

Treenit menivät ihan hyvin. Taas tuntui, että jotain kehitystäkin on tapahtunut. Seuraamiseen pitää nyt kiinnittää extrahuomio, sillä Orm tuppaa kaartamaan eteen (aivan kuten Roihu-veljensäkin). Lisäksi kontakti on vielä hieman hakusessa. Tällä hetkellä se taitaa ottaa kontaktia ainoastaan nameihin...

Treenien jälkeen mentiin Nummelan lentokentälle lenkkeilemään Marin ja koiriensa kanssa, eli yhteensä seitsemän koiraa (2 x borcol, 4 x parson, 1 x lakeland) oli mukana. Lenkki meni vallan hienosti, vaikka Kiihko olikin sitä mieltä, että Roihulle pitää vähän näyttää kuka käskee. Roihu otti kuitenkin lunkisti, eikä mitään kärhämää nähty. Lisäksi Elkien piti hieman ilmaista mielipidettään, kun sitä ketutti että kulkemaan hihnassa muiden leikkiessä kepillä ja juostessa hulluna. Kiihko sai purkaa loputonta energiaansa bortsujen perässä juosten, ja kyllä se juoksikin! Tällä hetkellä se makaa sohvalla ketarat taivasta kohti ja kuorsaa.

Ormilla oli muuten tänään makupaloina taas maksaa. Olen keksinyt nopean ja helpon tavan saada sitä evääksi: ostetaan kaupasta maksaviipaleita ja laitetaan lautasella mikroon. Lämmitetään 4 minuuttia, jonka jälkeen maksat ovat kypsiä ja valmiit pilkottaviksi. Valmiiden viipaleiden sijaan voi ostaa kokonaisen maksapalan, jonka voi leikata saksilla (ovat muuten näppärät!) viipaleiksi ja laittaa mikroon. Palojen paksuudesta hieman riippuu kauanko sitä tarvitsee kypsentää, mutta 4-6 minuuttia ne minulla yleensä mikrossa muhivat. Mikään maailman siistein makupalahan tuollainen kypsä mutta ei-kuiva maksa ei ole, mutta kyllä se on koirista herkullista. Jostain syystä minulla on periaate, että treeneihin tai kisoihin ei mennä minkään juuston, saati sitten koirankeksien kera. Kyllähän ne koirille kelpaisivat vallan mainiosti, mutta jotenkin minulla on aina fiilis, että pitää olla niin hyviä nameja kuin mahdollista. Johtuisko siitä, että itse en suostu syömään mitään, mikä ei ole erikoisen hyvää...