Olin tänään taas päivän Vermossa, joten koirat olivat keskenään seitsemisen tuntia. Ei lenkkiä päivällä, ei mitään aktiviteetteja. Ja sen kyllä huomaa... Pahin kaikista on Kiihko. Se on koko illan leikkinyt pallolla, johon voi piilottaa nameja. Nameja tuossa pallossa ei ole ollut toviin, mutta silti se työntää kuonollaan sitä hulluna ympäri kämppää ja välillä kantaa sen minulle kuin näyttääkseen, että sinne pitäisi nyt saada jotain sisältöä. Hetkittäin se malttaa jättää pallon painiakseen Ormin kanssa tai tuodakseen minulle tai Raivolle narulelun vetoleikkiä varten. Osan energiasta se käyttää käyttää myös minun puremiseen naru- ja palloleikkien lomassa (toim. huom: kyseessä ei kuitenkaan ole raivosyndroomakoira, vaan huonosti kasvatettu, energinen parson). Minkäköhänlaista meno olisi, jos se olisi viikon lenkkeilemättä...?

Pihalla se on viihtynyt puupinon luona hiirijahdissa. Bimkin oli siellä aikansa kyttäämässä, joten kaipa siellä ihan oikeasti on hiiri jossain piilossa. Tuolta kaatosateesta Kiihko ei millään meinaa tulla sisälle, kun saalis jää edelleen sinne puupinon suojiin. Pienen lenkin lisäksi ollaan yritetty purkaa energiaa sisäaktiviteeteilla, eli taas on treenattu maahanmenoa ryhmäpaineessa (Orm menee muuten salamana maahan!) sekä piilotettu nameja ympäri asuntoa.

1462744.jpg