Tänään ajeltiin koirien kanssa äitini luokse, että nämä pääsivät hänen ja laumansa kanssa lenkille. Automatkalla tuli sellainen fiilis, kuin olisi ollut mukana päiväkodin kevätretkellä. Koirat tiesivät minne oltiin menossa, joten ne olivat aivan yli-innoissaan. Bim heilui etupenkillä naama virneessä, heilutti välillä häntää ja tiiraili ulos kuono ikkunassa. Pikkupojat elämöivät häkeissään, päästivät välillä innokkaita äännähdyksiä ja heiluivat häkin laidasta toiseen. Ei uskoisi, että meillä yleensä matkustetaan autossa ihan hipihiljaa...

Minulla on jo kolmas kuumeeton päivä menossa. Ilmeisesti perjantaina vaihdetut antibiootit tehoavat, sillä jo heti lauantaina olo tuntui vähän paremmalta. Nyt ei enää vaivaa kuin yskä, joka alkaa heti kun puhun tai liikun. Jos istun täysin paikoillani puhumatta ja päätä kääntämättä, olo on hyvä :). Yskäkohtaukset ovat edelleen kovia ja päätyvät yleensä oksentamiseen (tai okson nielemiseen :p). Ruoka ei maistu edelleenkään, mikä toki muotojeni kannalta on hyvä. Nyt sitten kovasti odottelen, olenko lauantaina kisakunnossa vai joudunko jättämään kisat väliin. Vielä elättelen toiveita siitä, että kisaamaan pääsisin.