Tiistai-ilta meni paimennushommissa. Orm on viime kertoina vähän yrittänyt syödä lampaita, joten ennakko-odotukset eivät olleet kovin korkealla. Tosi syy siihen sen lampaita kohti hyökkimiseen on ollut enemmänkin siinä, että lampaat ovat olleet niin liikkumatonta sorttia, ettei sillä ole ollut vielä oikein muita työkaluja niiden liikkeelle saamiseen.

Eiliset lampaat liikkuivat hyvin, joten hyökkimistä päästiin hyvin karsimaan pois. Aluksi se sitä yritti, mutta mutta kun se sai siitä heti palautetta, se alkoi jo vähän käyttämään järkeäkin ja paimennus sujui lopulta ainakin minun mielestäni ihan hyvin :). Hieman alkoi mielenkiinto katoamaan (alkoi etsimään hajuja) siinä vaiheessa kun väsy iski, mutta jatkoi kuitenkin pyynnöstä taas paimennusta. Ihan hieno poika! Kauheasti jäi eiliseltä taas asioita ja oppia mieleen varmasti meille molemmille, toivottavasti ne siellä pysyvätkin :).

Koska meillä on Marin kanssa tietenkin kauhea kilpailu poikien osaamisesta, niin voin onnekseni todeta, että Orm meni eilen nopeammin maahan käskystä ;). Tosin Roihu kuulemma osasi hakea lauman tasapainon paremmin, että tais mennä ihan fifty-fifty tuo meidän kamppailu tällä kertaa (vaikkakin tuo tasapainon hakeminen lienee vaikeampaa kuin maahanmeno).

Tuntuu vähän ikävältä aina tuppautua muiden luokse treenaamaan, mutta eipä sitä muuten mitään opi. Eikä ole niitä lampaitakaan ;). Onneksi on ihania ihmisiä, jotka meidät ovat treenaamaan ottaneet :). Kesäkuun puolivälin jälkeen on kaksipäiväinen kurssi ruotsalaisopein, sitä ennen pitäisi vielä ainakin kerran päästä treenaamaan, ettei mene tuonne kurssille itseään nolaamaan.

Eilen piti taas miettiä, että pitäisikö sittenkin ottaa loppukesäksi pellolleni muutamia lampaita... Ainoa ongelma on se, että pitäisi saada kunnon aita niitä varten, tuo koira-aita kun ei välttämättä lampaita pitele, vaikka koirat se pihalla pitääkin. Harkitaan...