Tänään meillä oli paimennusta täällä meillä. Naapurin setä kävi Hannalle valittamassa koirien haukkumisesta sillä aikaa kun minä metsästin Hirmuista viereisestä metsästä (oltiin juuri tulossa lenkiltä, kun Hirmuinen eksyi ja säntäsi kiljuen aivan väärään suuntaan).

Oli pakko sitten mennä sedän perässä kyselemään, mikä oikein oli homman nimi. Kuulemma ovat jo sen verran vanhoja, etteivät kerta kaikkiaan kestä haukkumista, vaikka eläimistä yleisesti pitävätkin. Olivat käyneet jo tien toisella puolella olevien naapureiden kanssa keskustelemassa heidän koiriensa haukkumisesta. Tuolla tien toisella puolen on kaksi "tarhakoiraa", jotka kieltämättä haukkuvat paljon, mutta itseäni se ei ole häirinnyt, kun omat koirani eivät niille vastaa eikä melu kuulu sisälle.

Keskusteltiin sitten näistä meidän paimennustreeneistä, kun niistä kuulemma lähtee ääntä, eivätkä he kestä sitä, että vieraspaikkakuntalaiset tulevat heidän aitansa taakse koiria haukuttamaan. Kerroin että treenejä on kahdesti viikossa (ei suinkaan joka päivä) ja ne loppuvat kun lampaat syksyllä lähtevät. Lupasin, että yritetään pitää turistit/vuoroaan odottavat hyvin hiljaa (paimentajathan eivät työskennellessään hauku).

Tosi tylsää saada "haukkuja", kun itse kuitenkin on koko ajan yrittänyt elää niin, ettei häiritse toisia ja ottaa muutkin huomioon. Kovasti haukkumista ei tästä talosta ole voinut kuulua, sillä minun koirani eivät turhia louskuta ja silloin kun jollekin (=naapurista kuuluvat lasten äänet tai ohikulkevat koirat) yrittävät haukkua, saavat kyllä minulta hyvin äkäisen puuttumisen peliin, sillä en itsekään voi sietää koirien haukkkumista (paitsi agiradalla tai luolilla). Me ollaan sitä paitsi koirien kanssa niin usein pois kotoa, että jo sekin rajaa edes potentiaalisen haukkumiseen käytettävän ajan hyvin minimaaliseksi. Mutta tietenkin jos sietokyvyn raja on kerran ylittynyt, niin jokainen yksittäinenkin haukahdus varmasti saa aikaan fiiliksen, kuin koko päivän olisi räksytystä kuunnellut.

No, puheväleissä ollaan naapurin kanssa edelleen ja toivottavasti pysytäänkin. Vaikka tiedänkin, ettei tästä pirtistä haukkumista pahemmin tule, niin on se kivempi olla tappelematta kunnan palveluksessa olevaa henkilöä vastaan, sillä puolueetonta kohtelua tuskin saisi. Huvikseni kuuntelin illalla, niin kyllähän täällä taajaman ulkopuolella haukuntaa taitaa kuulua jokaiselta näköpiirissä olevalta maatilalta.

ps. Lampaista ei kuulemma ole valittamista, ne ovat olleet hiljaa.

----

Hyvin hiljaisissa ;) paimennustreeneissä treenasin Ormin kanssa tänään poispäinkuljetusta. Toisella kierroksella liinan kanssa saatiin varmaan jo viisi suoraa askelta, jippii!

----

Päivällä käytiin agikentällä kääntymässä. Bim teki mielenvirkistykseksi puomia, keinua, matalia hyppyjä ja putkea. Raivon kanssa treenattiin muuria eri kulmista, pakkovalsseilla jne. Ei ollut ongelmia. Kontaktit sujuivat. Kepeillemenoa otettiin n. 135 asteen avokulmasta ja sellaisessa kohdassa, missä en ehtinyt viedä sitä sisäänmenoon. Näytti pariin otteeseen olevan menossa kakkosväliin, mutta hienosti metri-kaksi ennen korjasi linjan oikeaan kohtaan.

Kiku teki vain yksittäisiä kontakteja ja parin hypyn/putken yhdistelmiä. Orm treenasi keppien sisäänmenoa kovemmasta vauhdista ja n. 170 asteen kulmasta. Aluksi yritti koko ajan kakkosväliin, mutta lopulta ihan selkeästi keskittyi ja aluksi aivan kuin hitaasti miettien osasi hakea oikean välin. Muutaman toiston jälkeen meni oikeaan väliin jo vauhdillakin. Treenattiin myös irtoamista, mikä sekin sujui ilman että palkka oli valmiina odottamassa.

----

Ilmoittauduin tänään Ouluun kisoihin 15.-16.8. Ollaan se viikonloppu mejäkokeessa Rantsilassa (kaiketi n. 60 km Oulusta?), mutta ajattelin että sieltä voisi vaikka ehtiä Ouluun kisaamaankin. Menestyspaineita ei tarvitse ottaa, sillä ko. vkonloppuna Oulussa on shelttien ja gööttien rotumestaruus, joten kovista kisakumppaneista ei varmaan ole pulaa...