Kytkin kotiin tultuani tietokoneen pistoketta jatkojohdon rasiaan, kun siitä lensi kaksi kunnon kipinäpalloa. Ajattelin kipinöiden johtuvan jatkojohdosta, joka on kipinöinyt jo aiemminkin, tosin pienemmällä teholla. Vaihdoin jatkojohdon ja kytkin koneen uudelleen, kun siitä lensi kaksi vieläkin isompaa, hehkuvaa kipinäpalloa lattialle. Samassa kaikki valot ja laitteet olohuoneesta sammuivat sulakkeen palamisen takia. Tietokoneen johtoa tarkastaessa selvisi, että se oli melkein poikkijärsitty... Saamarin Orm! Johdot on aina piilotettu kaapin taakse niin, että niihin ei koiran todellakaan pitäisi päästä käsiksi, mutta ilmeisesti tietokoneen johto on ollut kaapin alla, jossa puikkokuono on päässyt sitä järsimään. Lisäksi sohvaa on järsitty jo sen verran, että jouset ovat somasti esillä yhdessä kulmassa. No, onneksi jouset sopivat hienosti olohuoneen väreihin... Huomenna pitää mennä atk-osastolta anelemaan uutta virtajohtoa työkoneeseen. Onneksi on tämä oma läppäri käytettävissä ennen kuin saa uuden johdon.

Kipinöistä olohuoneessa tuli mieleen se, kun Luigii yritti polttaa koko talomme. Tulin kerran kotiin töiden jälkeen, ja kun menin keittiöön, ihmettelin miksi siellä on niin kuuma. No, olihan siellä lämmin kun hella hehkui punaisena ja seinä hellan takia oli jo tulikuuma. Luigii oli ilmeisesti pomppinut työpöydältä tiskipöydälle, ja hellan kohdalla oli jalka lipsahtanut säätönuppien päälle. Onneksi en koskaan säilytä mitään hellan päällä eikä hellan ympärillä roiku esim. pannulappuja. Tuon tapahtuman jälkeen keittiön ovi on aina pidetty kiinni silloin, kun itse en ole kotona. Ovi on toki hyvä pitää kiinni jo ihan siitäkin syystä, etteivät ahmatit pääse ratsamaan ruokakaappeja tai papanatynnyriä.

Bim ei enää kulje pää vinossa, vaikkakin harha-askelia vieläkin välillä tulee. Ruoka maistuu (tosin kädestä syötettynä) ja se on pirteä, joten hyvillä mielin ollaan :).