Lauantaina oli Turussa Varsinais-Suomen piirimestaruuskisat, joihin osallistuin Sanin kanssa. Sanihan asuu äitini luona Somerolla, joten kuuluu tuon piirin alle. Mukaan oli ilmoitettu myös äitini ja Zora, mutta Zora ontui aamulla ja joutui jäämään pois.

Päivä alkoi Saviojan Annen tuomaroimalla agilityradalla, joka oli ihan mukava, ei mitenkään erityisen vaikea. Meillä oli kuitenkin vaikeuksia, ja rata oli melkoisen kamalaa katsottavaa. Saatiin kolme kieltoa, joten tultiin hylätyiksi. Ensimmäinen kielto tuli, kun en saattanut Sania tarpeeksi pitkälle hypyllä, jolta käännyttiin takaisin tulosuuntaan. Seuraavat kiellot tulivat persjättöjen jälkeen, kun olin itse myöhässä.

Päivän toinen rata oli Anders Virtasen tuomaroima hyppyrata. Se meni meillä hyvin kolmanneksi viimeiselle esteelle saakka, kunnes _Sani irtosi_ renkaalle, jonne ei tietenkään kuulunut mennä. Ehdin jopa huutaa sitä kun näin sen bonganneen renkaan, mutta tällä kertaa se ei kääntynyt edes huudosta takaisin, kuten yleensä. Tuolle renkaalle meni tai meinasi mennä tosi moni muukin koira, minkä olin tiedostanut ennen meidän suoritusta. Siitä huolimatta tuntui uskomattomalta, että koira joka ei ikinä irtoa, tällä kertaa sitten irtosikin... Meille Sanin kanssa siis kaksi hylkäystä, eli tasaisella linjalla mentiin. Onneksi molemmissa kisoissa voitto meni oikealle rodulle, kun ekan kisan voittivat Ville ja Kleni (Klenistä tuli samalla agilityvalio, hurraa!!) ja hyppyradan nopeimmin pinkoivat Toni ja Penny.

Piirimestaruuskisan tulosta (siis sitä hylkäystä) meille ei oltu kisakirjaan merkitty, vaikka ilmoitin niin kisailmoittautumisessa kuin paikanpäälläkin, että koira kisaa piirimestaruudesta. Ilmeisesti olivat vain tuijottaneet kilpailukirjassa ollutta osoitetta, joka on minun (osaomistajan, ei koiran) osoite. Pitänee laittaa kaikkiin kisakirjoihin koirien osoitteet ja yrittää muistaa ylläpitää niitä...

Treeniä kentällä ja kotona

Sunnuntaina käytiin myrskysäässä treenaamassa kentällä. Mietin menenkö halliin vai kentälle, mutta en halunnut halliin liukastelemaan, joten treenattiin ulkona, vaikka kovasti satoi ja tuulikin. Tulipahan ainakin testattua, että koiria ei hetkauta, vaikka kentällä on vettä nilkkaan asti ja taivaalta sitä tulee koko ajan lisää :).

Raivo ja Bim saivat tyytyä katsojan osaan, mutta Orm ja Kiihko pääsivät treenaamaan. Tehtiin niiden kanssa hyppyjen ja putken muodostamaan U:n muotoista kuviota. Kikun menoa voisi kuvata melkeinpä sanalla sikahyvä. Kyllä siitä vielä hyvä tulee! Orm tuppasi jostain syystä menemään lelua edeltävien hyppyjen ali, eikä se tehnyt sitä edes täysillä tykittämällä, vaan kuin tietäen, että näin ei kuulu tehdä. Mystistä. Oltiin tehty taas aluksi tekniikkatreeniä, en tiedä oliko se sekoittanut sitä, vai onko sillä nyt vain sellainen rimanalituskausi, mikä on aikanaan ollut mm. Bimilläkin, kun se on todennyt, että helpommalla pääsee menemällä rimojen ali. Lopulta Orm meni kuitenkin ihan ok, joten toivottavasti kyseessä oli vain tilapäinen häiriö. Pitää kuitenkin seurata tilannetta. Otettiin molempien kanssa myös keppejä, ja ne menivät käsiohjauksella ihan kohtalaisesti.

Maanantaina treenasin töiden jälkeen pellolla olevan kepin kiertoja kaikkien koirien kanssa. Orm ja Kiku pääsivät lisäksi kepeille. Molemmat menivät neljä keppiä taas hyvin. Pitää lisätä varmaan muutama keppi lisää.

Maanantaina meillä oli töissä työhyvinvointipäivä, jota vietin paintballin parissa. Tähän ikään asti on ehtinyt, ja nyt vasta pääsin sitä pelaamaan. Oli aivan sairaan kivaa, pitäisi päästä joskus uudestaankin pelaamaan. Hommassa sai myös tehokasta liikuntaa, ja nyt on kivasti lihakset kipeinä. Toki kipeyttä aiheuttavat myös mojovat mustelmapaukamat, jotka tulivat osumakohtiin.