Tänä aamuna n. klo 9 palasin vihdoin Torniosta. Menomatka kesti vain n. 8,5 tuntia (sis. yhden tauon), mutta takaisintulomatka venähti vähän pidemmäksi, vaikka alkumatka "alaspäin" sujuikin nopeammin kuin ylös.

Olin ajanut 266 km Tornion ABC:ltä kotia kohti, kun autosta pamahti takarengas. Onneksi olen näppärä renkaanvaihtaja ja ONNEKSI autossa oli vararengas ja työkalut, joten sain renkaan vaihdettua. Avuksi pysähtyi myös hilpeä taksikuski maistissa olleen asiakkaansa kanssa, mutta onneksi olin siinä vaiheessa renkaan vaihtamisessa ja voiton puolella.

Renkaan takia piti tehdä ylimääräinen pysähdys ilmanpaineiden tarkistusta varten. Matkalla alkoi myös väsyttää sen verran, että pysähdyin Korpilahdella muutaman tunnin tirsoille. Onneksi oli tyyny ja peitto mukana. Nukkuminen poikittain etupenkeillä jalat koukussa ja pää kenossa ei välttämättä ollut mukavin mahdollinen asento, mutta nukahdin kyllä heti silmät suljettuani. Aamulla piti tehdä vielä pysähdys koirien pissattamista ja aamupalan hankkimista varten.

---

Kisoista ei kauheasti ollut kotiintuomisia, mutta toisaalta ei nyt ihan penkin allekaan mennyt. Perjantain ekassa kisassa Raivon kanssa oltiin hienosti kuudensia yli 80 kisaajan joukossa. Toisessa kisassa se teki possuloikan puomilla, mutta vitosella oltiin silti sijalla 16. Sanin ohjasin ekassa kisassa huonosti A:lle, mistä tuli kielto. Sen jälkeen tuli A:lta kontaktiloikka. Tuli siis todistetuksi se, että juoksu-A:n tehdäkseen ko. esteelle pitää tulla vauhdilla. Nyt ilman kunnon vauhtia Sani sai ensimmäisen A:n kontaktivirheensä seitsemään vuoteen... Toisella radalla meille tuli keppien puolivälissä virhe, muuten rata oli ihan sujuva.

Lauantain joukkuekisassa Lägin minijoukkue oli hienosti kuudes. Rampe ja Jouni joutuivat radalle joukkueesta ensimmäisinä ja ottivat hyllyn meitä muita sisuunnuttaakseen. Tehtiin Sanin kanssa nolla ihan hyvällä ajalla. Satu ja Poppana tekivät myös puhtaan nollan. Raivon kanssa tehtiin muuten hyvä (ja nopea) rata, mutta puomilta tuli taas loikka. Vitosen yhteistuloksella heltisi siis kuudes sija. Ilman Raivon loikkaa sijoitus ei olisi parantunut kuin pykälällä, joten sikäli ei jossiteltavaa jäänyt.

Sunnuntain yksilökisassa sade nousi aika merkittävään rooliin. Alkupuolen koirakot pääsivät tekemään radan vielä suht' liukumattomalla alustalla, mutta viimeistään puolivälin jälkeen rata oli liukas koirille ja vääränlaisilla kengillä liikkuneille ohjaajille. Minulla ei ollut vaikeuksia pysyä radalla pystyssä, mutta esim. Sani viipyi putkissa tuhottoman kauan, kuten moni muukin koira. Kuulemma putket olivat sisältä niin liukkaat, etteivät koirat oikein edenneet niissä.

Meidän virheistämme ei valitettavasti voinut kuitenkaan syyttää sadetta ;). Raivon kanssa tehtiin ihan hyvää rataa, kunnes jostain syystä takaaleikkauksessa ei hyppäsikin esteen takaisin tulosuuntaan. Pitäisi katsoa videolta, mitä siinä oikein tapahtui. Harmi, sillä aika olisi varmasti riittänyt finaaliin. Raivolla oli tosi hyvä vauhti koko viikonlopun, joten hyvillä mielin lähdetään kohti karsintoja. Nyt pitäisi vain hioa se puomin kontakti kuntoon minun pääni sisällä...

Sanin kanssa lähdin radalle sillä mielellä, että täysillä ja mahdollisimman pienillä kaarroksilla vedetään. Vedettiin sitten niin pienillä kaarroksilla, ettei loistohyppääjänä tunnettu Sanikaan voinut hypätä muuria takaakierrosta palikoita pudottamatta. Sen jälkeen saatiin vielä toistamiseen muurille tultaessa kaksi kieltoa, joten tulos oli 15 + yliaikaa. Putkissa se viipyi tosiaan niin kauan, että ehdin jo monesti epäillä sen kääntyneen takaisin tulosuuntaan.

Satu ja Liisa (pian 11 v.) tekivät kaksi hienoa rataa ja olivat medien SM-kisassa lopulta hienosti sijalla 16.

----

Kotiin tulin tänään iltapäivällä, ja lampaat olivat hienosti omassa aitauksessaan. Orm on ollut koko illan pihalla, muttei onneksi näytä niitä kyttäävän vaan istuu/makaa ulko-oven edustalla. Sen verran se kuitenkin niitä näköjään kuulostelee, että kun lampaat kulkivat kohti takaporttia, Orm ilmoitti siitä minulle haukkumalla.

Minulla on täällä nyt myös Tiri ja Hirmuinen. H on ollut nimensä veroinen taas tänään. Se on saanut hirmuisia hepuleita ja juossut ympäri taloa. Se on haukkunut vuorotellen Tirille ja Raivolle, koska ne eivät leiki sen kanssa tai ovat muuten vain ärsyttäviä. Tänään se taas näytti, ettei sitä kauheasti hetkauteta. Pystyssä olleen pyykinkuivaustelineen yksi osa kaatui sitä ja Sania kohti. Sani hieman säikähti ja hypähti sivuun, H vain vilkaisi että mikäs toi oli ja jatkoi hommiaan. Onnistuin tiputtamaan myös Nutrolin-pullon lähes sen päälle, mutta taaskaan se ei muuta kuin jatkoi Tirille räkyttämistä.

Jos siitä ei tule luolakoiraa, niin täytyy sanoa että hukkaan menevät sen taidot. Se on tosiaan melko äänekäs, joten todennäköisesti se osaisi ja jaksaisi luolassa haukkua riittävästi. Se on tänään harjoitellut ahdingosta kulkemista sukeltelemalla lipastojen alle. Se osaa jopa kääntyä kyljelleen, jos ei mahdu etenemään ryömimällä. Sinnikäskin se on, sillä jos se on jotain päättänyt (esim. kiivetä sänkyyn), se kyllä yrittää kunnes onnistuu.