Naapurini sai viime viikolla kaadettua pelloltani heinät, ja eilen ne oli sitten paalattu. Tulivat onneksi hakemaan niitä sellaiseen aikaan, että olin itsekin kotona, joten pääsin pitkästä aikaa heinätöihin :). Se jos mikä on kunnon hyötyliikuntaa!

Koirat ovat aivan innoissaan siitä, että pelto on taas heinätön ja niiden käytettävissä. Eilen illalla Kiku ja Bim kaivoivat pellon reunassa myyriä sellaisella innolla, että pelkäsin vanhuksen saavan sydänkohtauksen siinä kuumuudessa. Kiku tuli sisälle vasta parin tunnin kuluttua naama niin leveällä virneellä, etten ole aikoihin sitä niin onnellisena nähnyt. Se joi varmaan litran vettä, hyppäsi sohvalle ja sammui saman tien väsyneenä sikeään uneen. Pikkukoira oli aivan puhki työnteosta!

Orm, Kiihko ja Raivo olivat olleet päivän äitini kanssa Ormin kasvattajan luona. Orm pääsi paimentamaan ja kaikki pääsivät pitkälle lenkille ja uimaan. Väsymystä ei kyllä Ormista huomannut, sillä se koko illan yritti raahata minulle keppiä, että leikkisin sen kanssa.

Viikonlopusta, työpäivästä ja heinätöistä väsähtäneenä kävin nukkumaan jo ennen klo kymmentä. Ennen kuin ehdin nukahtaa, alkoi jostain kuulua jotain nakerrusta, joten nousin katsomaan mikä se ääni oli. Pojat nukkuivat olohuoneessa tyynenä, joten ne eivät ääntä aiheuttaneet. Ääni kuuluikin keittiöstä, jossa jumalattoman pullea hiiri nakersi keittiösaksiani! Ja koirat eivät korvaansa lotkauta! Hiiri livahti nopeasti kaapin taakse, ja minulle tuli kiire laittaa kaikki ruokakaapit visusti kiinni. Pitää jostain hankkia jotain jykevämpiä loukkuja kuin nuo vanhat rimpulat, jotka eivät edes pieniä hiiriä ole onnistuneet kituuttamatta tappamaan.