Eilen kun ajelin töistä kotiin, eteeni sattui taas Nysvaeus Tientuccous, eli pieni punainen henkilöauto, jolla ajetaan melkoista alinopeutta. Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt, miksi nuo työmatkani hidastajat ovat aina pieniä ja punaisia. Yhdestä ainoasta nysvästä ei ole kyse, sillä nuo pienet punaiset edustavat monia eri automerkkejä. Onko niitä pieniä punaisia autoja vain sattunut tälle alueelle moninkertaisesti muunvärisiin ja -kokoisiin autoihin verrattuna, vai onko pienten punaisten autojen omistajista määriteltävissä stereotyyppi, joka ei uskalla mutkaisella tiellä ajaa kovin kovaa?

En voi ymmärtää, miten voi olla niin vaikeaa antaa tilaa niille, jotka liikkuvat tiellä nopeusrajoitusten sallimalla vauhdilla. Sen verran pitäisi taustapeiliin vilkaista, että kun huomaa taakse kertyvän jonon autoja, niin ajaa pysäkille ja päästää jonon ohi. Jos ei osaa tehdä sitä huomaavaisuudesta muita tielläliikkujia kohtaan, niin tekisi niin edes turvallisuuden tähden. Mutkaisella, vähän ohituspaikkoja sisältävällä tiellä saa helposti sen takana ajavan kuskin veren kuohahtamaan, ja silloin joudutaan ohittelemaan paikoissa, joissa se ei välttämättä olisi järkevää. Onneksi on auto, joka kiihtyy yhtä nopeasti kuin kuskinsa...

Eilen kiinnitin autossa huomiota taustapeiliin muutenkin. Aina aamuisin joudun suuntaamaan sitä ylöspäin, töistälähteissä taas sitä joutuu kääntämään alaspäin. Johtotulema on siis se, että kutistun työpäivän aikana! En ymmärrä miten se on mahdollista, mutta tosiaan jos peiliin on luottaminen, niin töistä palatessani istun alempana kuin töihin mennessäni. Mystistä.

Pihatreeniä

Olen minä onneksi tehnyt muutakin, kuin autohavaintoja. Aamulla treenattiin taas. Bim oli jo aamulenkille lähtiessämme sitä mieltä, että tänään hän on kyllä treenivuorossa, ja meni itsekseen tekemään kontaktikapistusta ja hyppyä. Lenkin jälkeen Bim pääsikin tekemään kontaktikapistusta ja keppien kiertoja. Raivo pääsi vuorollaan myös kontaktikapistukselle. Lisäksi otettiin keppien sisäänmenoa sylikäännöksellä.

Kiihkon kanssa tehtiin pari kertaa kepit ja kontaktikapistus, mutta pääpaino oli hypyllä kääntymisessä ja takaaleikkauksissa. Takaaleikkauksissa ei ongelmia, hypyllä kääntyminen on aivan selkästi vaikeampaa vasempaan suuntaan. Ormilla oli sama treenisuunnitelma kuin Kikullakin. Takaaleikkauksissa Ormilla on vieläkin vaikeuksia, hypyllä kääntymisessä taas ei. Orm kääntyy yhtä ketterästi kumpaankin suuntaan.