Tänään oli koirilla kuukausittainen visiitti Piiralle. Hoitoon pääsivät tänään Raivo ja Orm. Raivo oli paremmassa kunnossa kuin koskaan, vaikka toki sillä pieniä jumeja oli tälläkin kertaa. Mutta kokonaisuutena se on kyllä aivan eri koira kuin vuosi sitten: ranka on suora eikä ole mitään lukkoja, ja näkyvimpänä muutoksena on sen halu ravata, kun aiemmin se tuppasi aina peitsaamaan tai laukkaamaan. Lisäksi ravi on todella kaunista, ei mitään töpöttämistä.

Orm oli viimeksi melkoinen possu. Tänään se jaksoi ensimmäisen puoliskon yllättävän hyvin, mutta toiselle puolelle kun siirryttiin, niin venkoilu taas alkoi, vaikka kyseessä olikin vähemmän kipeä puoli. Sen ilmeestä huomasi, että kyseessä ei ollut mitään kivun pakoilua tai ahdistumista, vaan puhtaasti teini-ikäisen pojanklopin kyrsiintymistä paikallaoloon. Leena oli sitä mieltä, että se on kyllä melkoinen pänkki, eikä yhtään samanlainen kuin äitinsä Medi, joka on käsittelyssä ollut tosi kiltisti ja hienosti. Oiskohan tuo sitten isäänsä tullut, Luka kun taitaa olla vähän sellainen pänkimpi tapaus myös ;). Lukkoja Ormilla ei nikamissa tällä kertaa ollut, mutta jäykkyyttä on edelleen etuosassa ja lanteessa.

Orm on kyllä sellainen viikari, että siitä ei tiedä onko se kala vai lintu. Ajoittain se tuntuu niin herkältä, mutta sitten siinä on paljon myös vähemmän herkkiä puolia. Jos se on esimerkiksi lenkillä Tirin kanssa yhtä aikaa, se ei muuta tee kuin kyttää Tiriä. Heti kun lenkkeilyttäjän silmä välttää, se käy kurmuuttamassa Tipi-parkaa. Jos ihminen pitää sitä koko ajan silmällä, se ei yritäkään koskea Tiriin. Melkoinen ketku! Minusta tuntuu, että se taitaa vedättää minua aika lailla... Mutta on se vaan niin ihana! :)