Hirmuinen eli Tupla-Täplän Timantti on siis meille (minulle) jäävä Tirin pentu.

Tällä hetkellä se on erittäin taistelutahtoinen, ERITTÄIN kova puremaan (ei ole koskaan ennen ollut pentua, jota olisin joutunut puremisesta kieltämään, kun itseäni pureminen ei yleensä ole haitannut), hyvin äänekäs ja tietenkin oikein kaunis.

Hirmuisesta tulee toivottavasti nimensä veroinen menijä itselleni agilitykaveriksi ja äidilleni luolatouhuihin.

-----

Pentua ei vielä tähän väliin ollut tarkoitus ottaa, vaan vasta sitten kun Bimistä aika jättää. Bim on kuitenkin sellainen teräsmummo, että se saattaa elellä vielä vuosia. Hirmuinen on tavallaan tilaustyö, sillä se on kaikkien aikojen toiseksi parhaan agilitykoirani, Tirin, pentu. Tirillä ei tämän jälkeen enää pentuja teetetä. Hirmuisen isä on maailman parhaan agilitykoiran Bimin poika Jalo. Jalo on jo yli 12-vuotias, joten mikäli halusi saada käytettyä jalostukseen mahdollisimman läheistä sukua Bimille, se piti tehdä nyt.

Hirmuisen jälkeen minulla on sitten viisi koiraa, minkä jonkun mielestä varmasti on paljon. Itse pidän sitä kuitenkin vielä itselleni sopivana määränä. Minulle on tärkeintä, että koirat voivat hyvin ja ne pääsevät elämään elämisen arvoista elämää. Ja ovathan nuo kaikki koirani Ormia lukuunottamatta kuitenkin pienikokoisia ;). Itselläni on nyt ihanteellinen hetki ottaa pentu, kun kerrankin on aikaa viettää sen kanssa, eikä tarvitse tuhlata aikaa töissäkäyntiin vielä vähään aikaan.