Karsintoihin valmistava viikko meni nopeasti, joten eipä ehtinyt paljon blogia päivittämään. Tiistaipäivä meni kuunteluoppilaana paimennuskurssilla, jossa oli kouluttajana Mosse Magnusson (www.mosse.se), ruotsalainen paimennusguru. Tiistai-iltana Raivolla oli hieronta. Keskiviikko meni sitten töissä ja Vermossa, torstai treenejä vetäessä. Torstaina treenattiin hiukan myös Raivon kanssa, eikä olisi huonommin voinut mennä... Loikki A:n kontaktilta jopa treeneissä (yleensä on treeneissä kyllä kontaktit tehnyt), tuli esteistä ohi jne. Ei kovin lupaavaa karsintoja ajatellen!

Lauantain hyppyrata

Lauantain alkoi hyppyradalla. Raivon kanssa jännitti, että mitä se tekee tuollaisessa paikassa. Suurin pelko oli, että se jäykistyy keskelle rataa eikä liiku minnekään... Sillä oli vielä 1,5 vuotta sitten ongelmia joillakin sisäradoilla, kun sen itseluottamus ei ihan kestänyt sitä, että se on kauhean yleisömeren keskellä huomion keskipisteenä. Ennen lähtöpaikalle pääsyä Raivo ei saanut kuonoaan irti matosta, vaan sen piti haistella sitä joka välikössä (mm-karsinnoissa kolme valmistautuvaa koiraa odottaa vuoroaan sellaisissa "karsinoissa"). Radalle kuitenkin päästiin eikä pysähdelty minnekään ihmettelemään, vaan nollalla maaliin. Hidas se oli ja kuulemma satsasi ennen hyppyjä. Viikonlopun muiden ratojen perusteella tuo satsaaminen johtuu yksinkertaisesti siitä, että uuden paikan aiheuttama jännitys vaikutti myös sen hyppyihin. Raivon nolla vaihtui lopulta 2,43 sekunnin yliaikaan, kun Noora ja Bono tykittivät mielettömän nollaradan. Sijoitus oli 22, joten jokatapauksessa oltiin varmistettu paikka sunnuntain radoille.

Sani sai samalta radalta vitosen kepeillemenosta ja 5,96 s yliaikaa.

Lauantain agilityrata

Agilityradalla oli kohta, jossa medien radan nähtyäni päätin tehdä puolivalssin. Kun Raivon kanssa ko. kohtaan päästiin, tein ko. puolivalssin pääni sisällä, mutta ilmeisesti vain siellä... Ainakaan yleisön mielestä kroppani ei kääntynyt minnekään, vaan ohjasin Raivon suoraan putken väärään päähän... Siihen asti oli tietenkin nolla alla, vaikka oltiin A:kin jo ehditty suorittaa.

Sanin kanssa meillä ei ollut radalla oikeastaan mitään vaikeuksia. Kepitkin sujuivat "väärältä" puolelta niin hyvin, kuin ne nyt Sanilta voivat sujua. Sanille radalta siis nolla, joka vaihtui 2,51 s yliajaksi Nooran ja Bonon tykitettyä taas mielettömän nollan. Sanin sijoitus oli kuitenkin 14, eli tosi hyvä. Sillä sekin varmisti jatkopaikan sunnuntaille.

Sunnuntain agilityrata 1

Sunnuntaiaamuna heräsin siihen, kun äitini kaarsi asuntoautolla pihalle... Puhelin oli pistetty soimaan tuntia aiemmin, mutta kännykästä oli sitten yön aikana loppunut akku, joten eipä se tietenkään mitään herättänyt. Onneksi olin menossa kisapaikalle äitini kyydissä, sillä muuten olisi todennäköisesti herännyt vasta joskus puoliltapäivin.

Kisapaikalle ehdittiin kuitenkin ihan hyvissä ajoin. Raivo sai päivän ensimmäiseltä radalta vitosen puomin (!) kontaktilta. A:lta ei virhettä tullut. Muuten rata sujui ongelmitta ja ihanneaikakin alittui yli sekunnilla. Sani teki taas varman nollan, joka vaihtui harmittavasti 1,09 sekunnin yliajaksi. Kymmenystä kovempaa olisi pitänyt vetää, että pisteitä olisi herunut. Sijoitus oli kuitenkin taas hyvä, 13.

Sunnuntain hyppyrata

Raivon kanssa saatiin kielto, kun en saattanut sitä tarpeeksi pitkälle hypylle 4, tulos radalta 7,30. Yliaikaa tuli paitsi kiellosta, myös siitä, että olin viemässä sitä lopussa väärälle esteelle. Sanin teki kolmannen peräkkäisen puhtaan radan, mutta yliaikaa tuli tälläkin kertaa pari sekuntia, kun parson Esme ja Ari vetivät upean nollaradan.

Sunnuntain finaalirata

Luulin jo, että finaaliradalle pääsi aiempien vuosien tapaan 30 eniten pisteitä kerännyttä, mutta sinne pääsivätkin kaikki, jotka vielä olivat kisassa mukana (kaksi hylkäyksestä joutui pihalle). Olin jo kuvitellut saavani katsoa finaaliradat rauhassa, mutta ei muuta kuin jälleen kerran valmistautumaan starttiin. Medit ehdin katsoa, maksien aikana piti lämmitellä omia koiria - jälleen kerran. Minien loput startit menivät sitten omia koiria jäähdytellessä. Nyt tuntui, että koko ajan sai vain olla koirien kanssa liikenteessä. Minkäköhänlainen tuo lämmitys/jäähdytysrumba on sitten, jos (tai siis KUN) on koiria kahdessa tai kolmessa säkäluokassa?

Finaaliradalle Raivo lähti edelleen yhtä innokkaana kuin edellisillekin, vaikka takana oli rankka, helteinen viikonloppu ja jo neljä starttia. Rata sujuikin hienosti lukuunottamatta yhtä ohjausvirhettäni, joka tuotti kiellon. Jopa kontaktit sujuivat, ainakin tuomarin mielestä. Aika olisi jälleen riittänyt kevyesti ihanneaikaan. Raivon sijoitus tuolla vitosella oli 14.

Sanilla alkoi selkeästi jo väsy ja kilot painamaan viimeisellä radalla. Innokas se oli edelleen, mutta läähätys kuulemma kuului katsomoon saakka. Sani sai radalta puomin kontaktivirheen ja kaksi kieltoa. Noista kielloista huolimatta yliaikaa ei tullut kuin 3,91 s, eli aika lähelle ihanneaikaa sekin olisi ilman niitä päässyt.

Viikonlopun ratapiirrokset löytyvät Agilityliiton sivuilta.

Yhteenveto viikonlopusta

Kumpikaan ei kerännyt yhtään sijoituspistettä, mutta yhteistuloksen molemmat saivat, joten kilpailukirjaan molemmille merkittiin sijoitus 22. Viikonlopusta jäi tosi hyvä fiilis. Radat olivat meille itseasiassa aika helppoja ja kymmenestä startista sain kerättyä vain yhden hylkäyksen. Sani teki kolme hienoa ratavirheetöntä rataa ja Raivolle nollia oli tarjolla enemmänkin, mutta omat pienet ohjausvirheeni toivat virheitä. Raivossa oli näkyvissä jo enemmän sitä vanhaa Raivoa, mitä olen siihen kaivannut. Oma ohjaus toimi ihan kohtalaisesti, ja Raivoakin ohjasin taas kunnolla, enkä löysästi kuten monesti minulla on tapana.

Ensi vuotta ajatellen pitää Raivon kontaktit saada kuntoon ja hyppykuvioita pitää treenata enemmän. Sanin kanssa pääpaino on painonpudotuksessa ja kepeillä.