Olemme viettäneet taas melkoista hiljaiseloa, kuten blogikin. Jotain on sentään meidänkin elämässä tapahtunut, sillä Raivo kävi Piiran vastaanotolla, ja oli parempi kuin aikoihin. Tirin kanssa oltiin viime viikolla Lägin valmennusryhmän treeneissä, mitkä menivät muuten ihan hyvin, mutta reväytin reiteni. Onneksi ei ollut kisoja viikonloppuna.

Itsenäisyyspäivänä oltiin pitkästä aikaa treenaamassa. Mukaan pääsi koko kööri: Bim, Luigii, Sani, Raivo, Kiihko ja Orm. Bim ja Luigii tekivät jotain pientä mielenvirkistykseksi. Sanin ja Raivon kanssa harjoiteltiin keppejä niin, että palkka odotti keppien päässä ja itse olin joko keppien alkupäässä lähettämässä ne kepeille tai keppien lopussa kutsumassa niitä kepeille. Tarkoitus oli saada ne suorittamaan kepit ilman että itse liikun, ja ihan kohtalaisen hyvin menikin, etenkin Raivon kanssa. Sani harjoitteli lisäksi eteenmenoa ja Raivo kontakteja niin, että palkka odotti muutaman metrin päässä kontaktilta (ettei Raivo keskittyisi minuun, vaan esteeseen ja eteenmenoon).

Kiihko pääsi treenaamaan kääntymisiä, kontakteja, verkkokeppejä ja takaaleikkausta putkella. Kiihko on kyllä tosi nopea oppimaan! Verkkokeppejä tehtiin viimeksi muutama kuukausi sitten, ja tällä kertaa se osasi jopa hakea keppien aloituksen täysin itsenäisesti. Se on ilmeisesti mietiskellyt tauon aikana asioita. Orm oli innoissaan - kuten aina, ja ehti tällä kertaa puremaan hihnan poikki kolme kertaa. Onneksi laitoin sille vanhan hihnan, jota se on pureskellut jo aiemmin. Ormin kanssa harjoiteltiin käyrää putkea, eteenmenoa ja siivekkeiden kiertämistä. Tosi hyvin irtoaa targetille eteen ja siivekkeiden kierrotkin sujuvat tosi mallikkaasti. Pitää varmaan lisätä treeniohjelmaan jo jotain muutakin...

Tänään en ollut töissä, joten riitti aikaa pihatielleni ajetun sepelin lapioimiseen. Sepeli on melkoisen korkeassa kasassa tiellä, joten piti levittää sitä vähän laajemmalle. Tunnin saldo oli n. viiden metrin pätkä levitettynä, vielä ois 10 metriä jäljellä... Ei minusta kyllä mihinkään ojankaivuuhommiin olisi, sen verran on lapionvarressa oleminen rankkaa. Vielä rankemmaksi homman teki se, että Kiihko purki energiaansa minun kiusaamiseen. Se roikkui lahkeessa tai hihassa, haukkui ja puri lapiota. Lisäksi se toi koko ajan tennispalloa eteeni, että olisin heitellyt sille sitä. Semmoista komentamista se sen touhu oli, että se joutui lopulta autoon arestiin, josta päästyään se olikin ihan kilttiä poikaa. Yrittää poika vähän hyppiä nenille...