Tämä vuosi aloitettiin agilityllä - kuinkas muuten. Oltiin Hyvinkäällä äitini, Marin + melkoisen koiralauman kera. Minä en voi vielä kisata, joten olin vaihteeksi ketynä, eli liikuttelin koiria, pidin niitä rataantutustumisten ajan jne. Tänään oli yskän kannalta hyvä päivä, sillä käytiin Marin + koirien kanssa varmaan n. 3 km kävelylenkillä, ja minulla oli hyvä olo koko lenkin ajan! Yhtään ei henki meinannut salpautua enkä tainnut pahemmin edes yskiä. Ainoa ongelma oli, että nyt on takamus ja jalat kipeinä, kun ei ole noin pitkiin lenkkeihin (tai lenkkeihin ylipäätään) tottunut tässä viimeisten kuuden-seitsemän viikon aikana... Paikallaollessa edelleen yskittää ja tuli sitä tänään saatua taas oksennuskohtauskin, mutta tuo liikkumisen helpottuminen on kyllä aivan ihana juttu.

Kiihko medimölleissä

Kisat alkoivat meidän koirien osalta Kiihkolla, joka sai ohjaajakseen Marin. Mari nimittäin todennäköisesti joutuu sitä Ahvenanmaalla ohjaamaan, jos minä en nyt koe ihmeparanemista tässä viikon aikana. Kiihko meni kaksi rataa, joista ensimmäisen se meni puhtaasti, mutta välillä vähän maata haistellen. Tuloksena oli nolla ja neljäs sija. Kiihko ei haistellut hallissa maata yhtään kun sinne tultiin, mutta toiseen kertaan sisälle tullessaan se ei muuta tehnytkään kuin haistellut maata ja nuollut jonkun tytön jalanjälkiä. Ilmeisesti jollain hemaisevalla typykällä oli juuri ollut juoksu. Toisen radan Mari ohjasi Kiihkoa lelu kädessä ja rata näyttikin ihan erilaiselta. Toinenkin rata meni virheettä (lelua lukuunottamatta), mutta n. 3 sekuntia nopeammin kuin ensimmäinen. Positiivista oli se, että hajuista huolimatta ekallakin radalla Kiihko kuitenkin teki agilityä. Se ei myöskään yhtään ihmetellyt uutta ohjaajaa, vaikkei Marin kanssa aiemmin ole mennytkään.

Minikisaavissa Lantti, Raivo ja Sani

Minikisaavissa äitini starttasi Lantin ja Raivon kanssa, Mari meni Sanilla. Lantti ja Raivo menivät molemmat oikein iloisesti, mutta molemmille tuli yksi kieltovirhe hypyltä (Lantin äitini veti muurin vierestä ja Raivon jätti seläntaakse) sekä kontaktivirhe A:lta. Lantillehan tuo A:n kontaktivirhe on enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta Raivo ei niitä pahemmin ole tehnyt. No, ei sen kanssa nyt viime aikoina kyllä ole treenattukaan. Raivo hyppäsi taas ihan hyvin, joten sikäli meni hyvin. Lantti on meidän koirista ehdottomasti nopein pujottelija, harmi että tuota sen A:ta ei taida saada enää millään kuntoon... Muuten se olisi ihan hyvä kisakoira. Sani pudotti muurin palikat ja kepeillä tuli virheitä, kun en muistanut sanoa että Sanin kanssa ohjaajan pitää olla ihan siinä keppien ja koiran vieressä. Muuten meno oli hyvännäköistä, joten luottavaisin mielin voi lähteä Ahvenanmaalle hakemaan puuttuvia nollia.

Roihulla pelottavan hyvää menoa

Marin Elkie meni ekan radan hienosti (palkka puomilla), mutta tokalla se ei pysähtynyt puomille kuten piti, kun palkkaa ei ollut näkyvillä. Toivottavasti he saavat kontaktit vielä kuntoon :). Minä ainakin uskon siihen, kun eteenpäin ovat menneet jo paljon. Roihun meno näytti pelottavan hyvältä varsinkin kisaavien radalla, siinä on meille Ormin kanssa kyllä melkoisesti vastusta tulevissa kisoissa... Orm ei päässyt kisaamaan, mutta meni lämmittelyesteitä. Se hyppäsi ihan hyvin ja teki kontaktit kunnolla, joten ihan hyvä päivä silläkin. Saatiin myös kisakirjat varmistettua Kikulle, Roihulle ja Ormille, joten Ahvenanmaalla ei tarvitse onneksi stressata mittausajankohdan takia, vaan voi keskittyä koirien lämmittämiseen.

Vuodenvaihde sujui rauhallisesti

Vermossa oli ravit aattona, joten minä oli siellä töissä ja palasin kotiin n. klo 22.45. Silloin täällä ei paukkunut yhtään, vaikka läheisellä omakotitaloalueella näkyikin rakettaja ammuttavan. Kävimme koirien kanssa nukkumaan puoliltaöin, ja silloin paukkui kyllä täälläkin. Tuntui, että paukuttelijat olivat ikkunan takana pellollani, mutta todennäköisesti he paukuttelivat tien toisellapuolen pellolla. Paukkuja tuli sellaisella äänellä ja sarjatulella, että tuntui kuin olisi sotatantereella nukkunut. Ei ole ihan viimeistä huutoa tämän vanhan taloni äänieristys ;).

Bim ei ole koskaan paukkuja noteerannut mitenkään, ja nytkin se vain kuorsasi tyytyväisenä. Raivo ei myöskään paukuntaa pelkää ja nukkui omalla paikallaan sängyssä. Kiku on vähän ollut herkkä raketeille ja ukkoselle, mutta vaikka se paukunnan alkaessa kulkikin häntä alaspäin, se ei kuitenkaan mitenkään hätääntynyt. Otin sen kuitenkin myös makuuhuoneeseen nukkumaan ja se tulikin peiton alle kainalooni. Siinä se nukkui ihan rauhallisesti. Orm tuli aluksi toiseen kainalooni, kunnes sille tuli niin kuuma että se siirtyi vakipaikalleen sängyn alle. Se ei ollut paukuista moksiskaan.

Tänään oli pakko laittaa eteisen ja makuuhuoneen patterit päälle, kun ulkona on sen verran kylmä, että kämppäni lämpötila oli laskenut jo 17 asteeseen. Alkaa olla vähän turhan viileää jopa minulle. Yleensä minulla ei ole koskaan makuuhuoneen patteri päällä, mutta nyt tuntui että päivätirsojen aikana oli jo naama huurteessa, joten ehkä se n. 10 astetta mikä siellä oli, ei enää ole kaikkein mukavin nukkumalämpötila...  Normaalistihan pattereiden pitäisi itse säätää lämpötilansa sellaiseksi mihin olen seinälläni olevan lämpötilan valitsimen asettanut, mutta öljypolttimen vaihdon jälkeen tuo säädin ei enää ole toiminut :(. Nyt pitää sitten säätää kämpän lämpötilaa aina pattereita räpeltämällä.