Uskoisitko, että tässä on suuri metsästäjä?

No ei siinä olekaan! Raivo on varsinainen lapanen.

Oltiin eilen illalla Vihdissä luolatreeneissä. Kiihko pääsi ensimmäisenä haukkumaan kettua, ja kyllähän se sille haukkuikin, tosin aluksi selkäni takaa... Kyllä se sitten onneksi uskalsi mennä ihan häkkiin kiinni jopa sen jälkeen, kun kettu oli sille kerran ärähtänyt.

Ja sitten Raivo... Uskalsi jopa tulla luolaston viereen kävelemään, pisteet siitä! Kahta metriä lähemmäs se ei sitten kettua tullutkaan, haisteli vain sitä ketun hajua. Onneksi olen nähnyt sen ihan luonnossa menevän luonnonluolaan supin perässä (tosin Sani meni sinne ensin) ja ottavan lähikontaktin mäyrään, joten kyllä sekin onneksi jotain riistasta ymmärtää. Mutta tuo kettu oli liian pelottava.

Kiihko pääsi haukkumaan kettua myös niin, että kettu oli luolastossa. Ei uskaltanut vielä mennä ketun perässä luolaan, mutta haukkui sille kyllä. Melkoinen tossukka sekin! Kotona mietin, että vaikuttaakohan tähän meidän nuorisoon kovastikin se, että niillä on niin monta kovaa koiraa yläpuolellaan laumassa; Bim, Luigii ja Zora ovat henkisesti tosi vahvoja eivätkä koskaan ole kaihtaneet mitään riistaa. Kiihko pääsee seuraavan kerran tapaamaan kettua varmaan parin viikon kuluttua, joten toivottavasti se ehtii hieman miettiä asioita siihen mennessä.

Eilen mukana oli myös kuusi muuta parsonia, jotka kaikki toimivat hyvin. Jopa seitsenkuiset Heta ja Emmi (Raivon lapsi, ei uskoisi) haukkuivat kettua tomerasti. Nuoret pojat Sepe, Vili ja Orion olivat kaikki jo luolastossa ketun perässä, ja pääsevät kokeeseen varmaan ihan muutaman treenikerran jälkeen. Luigiin lapsenlapsenlapsi Osku kävi treenaamassa tyhjän luolan tarkastusta,sillä se on menossa torstaina kokeeseen hakemaan toista B-tulostaan.

Mielestäni on aina hienoa nähdä, kun koira toimii siinä, mihin se on alunperin jalostettu; oli kyse sitten metsästysterrieristä tai bordercolliesta ;). Parsoneita käy nykyisin onneksi paljon kokeissa hienoja tuloksia hakemassa. Välttämättä aina tietenkään keinoluolilla loistava koira ei ole ideaali oikeaan metsästystilanteeseen, eivätkä kaikki oikeissa metsästystilanteissa hyvin toimivat koirat välttämättä loista luolakokeissa. Pääasia kuitenkin, että ne taipumukset jossain tulevat ilmi. Siinä vaiheessa, kun parsoneissa alkaa olemaan paljon riistavietittömiä yksilöitä, ollaan jo pahasti hakoteillä jalostuksen suhteen. Minun mielestäni hyvässä metsästysterrierissä on erittäin paljon juuri niitä ominaisuuksia, mitä esimerkiksi itse hyvässä harrastuskoirassa ja agilityparsonissa arvostan.