Tänään oli parsoneiden agilitymestaruuskilpailut Vantaan Ojangolla. Meiltä osallistui kisaan koko kööri, Ormia lukuunottamatta (Orm oli toki kannustamassa). Päivän aloitti pentuluokka, jossa meillä ei ollut yhtään osallistujaa. Luokassa oli kuitenkin Tirin ja kasvattimme Onnin poika Toivo, joka teki hienon radan ja sai pronssia (luokassa oli kolme osallistujaa).

Mölleihin starttasin Kiihkon kanssa, ja juuri sellaisia virheitä tuli, mitä aavistelinkin: kieltoja hypyiltä, kun olin sen edellä tai samalla tasolla. Lopussa se vielä säntäsi putkeen, kun olisi pitänyt mennä pari hyppyä suoraan, joten tulos oli hyl. Puomin kontakti oli kuitenkin loistava ja muutama tosi hyvä pätkä radassa oli, joten olen kyllä oikein tyytyväinen Kiihkon suoritukseen. Lisää vaan treeniä ja tammikuussa kisaamaan! Onneksi meillä on nyt talvikaudella useampia epävirallisia kisoja Lägissä, niin pääsee välillä niihin mittaamaan tasoa.

Junnuohjaajien luokassa Sani kilpaili Siitosen Wilman kanssa. He tekivät tosi hienon, puhtaan radan, ja tuloksena oli hopeaa. Voiton ottivat Sanin ja Luigiin lapsi Penni ja Viivi Griinari.

Kisaavissa minulla oli melkoinen urakka, sillä starttasin kisaan kuuden koiran kanssa. Raivon, Sanin, Lantin, Tirin ja Bimin lisäksi lainaohjasin myös Rankaman Tuijan Viliä, sillä Tuijalla oli itsellään jalan kanssa ongelmia. Vili on tosi hieno koira ja oikein mukava ohjata. Harmittavasti tulokseksi vaan tuli hyl, kun se kääntyi putkessa ympäri ja tuli sieltä pois, kun kuuli että omat askeleeni lähtivät eri suuntaan.

Tirin vein keppien kakkosväliin. Lisäksi se sai puomilta kontaktivirheen (tosin minun mielestäni sillä oli kyllä kaksi tassua keskellä kontaktia). Se paineli sellaista vauhtia, että omat ohjauskuvioni menivät hieman pieleen, ja ohjasin sen päin okserin siivekettä. Tirin tulos siis 15 vp. Raivon kanssa rata meni muuten hyvin, mutta se tiputti okserin. Ilmeisesti olin sen verran sen edessä, että se ei pystynyt hyppäämään sitä tarpeeksi pitkälle. Lantti sai virheen kepeillemenosta ja puomin alastulolta. Lisäksi yhdeltä hypyltä tuli kielto, jonka jälkeen en itse jaksanut enää tsempata loppuun, ja tulos oli hyl. Vanharouva Bim osallistui kisaan myös, ja tuloksena oli vitonen - okseri putosi, sillä olin taas kerran koiran edessä. Puomin kontaktit ovat alkaneet onnistua siltä vasta sen jälkeen kun se täytti 10 vuotta. Harmi vaan, että nyt 13,5 vuotiaana sen kisastartit taitavat kyllä olla ohi, sillä kroppa on jo sen verran jäykkä, että hyppytyyli on selvästi kankea. Äitini ei sitten lopulta jaksanut suorittaa rataa yhdenkään koiran kanssa, vaan hommasi Zoralle ja Luigiille lainaohjaajat. Toni Koutu ohjasi Zoraa, jonka rata meni muutamaan otteeseen hiirten etsimiseksi, mutta maaliin asti kuitenkin pääsivät, tosin ilman tulosta. Luigiin ohjaajaksi pestattiin Mira Pihlajamäki, ja he tekivätki tosi hienon nollaradan, jolla sijoituttiin kisassa sijalle kahdeksan.

Sani teki hienon puhtaan radan, jolla heltisi kisan hopeatila, eli Sani uusi viimevuotisen sijoituksensa. Kisan voitti kasvattimme Tuikku ja kolmas oli kasvattimme Liisa, joten ei ollenkaan huonosti :).

Kisan jälkeen jäätiin vielä tekemään parsoneiden tehotreeniryhmän "karsintarata" Samu Mäntyniemen valvovan silman alla. Rata ei kyllä esittänyt aivan parasta osaamistamme... Radan jälkeen tehtiin vielä muutamilla esteillä (kaksi hyppyä / kepit / putki / puomi) yksittäsiä harjoituksia - kukin este mentiin ensin koiraa vedättämällä (lähdettiin yhtä aikaa), sitten kutsumalla koiraa esteen loppupäästä ja lopuksi vielä lähettämällä koira esteelle ja jäämällä itse paikoilleen. Vedätyksen kanssa ei ollut ongelmia, mutta sitten niitä tulikin. Hypyt sujuivat kutsuna, kepit vasta kolmannella yrityksellä (kun "nytkäytin" kropalla Raivon kepeille, eli ihan ei mennyt niin kuin piti), putki ei meinannut sujua ollenkaan (seuraa niin tarkasti kroppaani, joka taisi osoittaa väärään suuntaan). Puomilla ei onneksi ollut ongelmia (tosin siinäkin nykäisin sen puomille kropanliikkeellä, muuten olisi varmaankin tullut ohi). Lähetyksenä ainoa joka sujui, oli putki. Hypyistä se hyppäsi ekan hypyn, kepeillä jatkoi pujottelua nelosväliin asti ja puomilla veti puoleen väliin, ennen kuin kääntyi ihmettelemään, mihin jäin. Tietääpähän taas, mitä lisätään treeniohjelmaan... Eli kaikki esteet pitäisi vielä saada paljon paremmin hallintaan, niin että koira osaa tarvittaessa suorittaa ne itsenäisesti ja täysillä.

Kaiken kaikkiaan päivä oli tosi mukava, ja taas tuli nähtyä useita valtavan upeita agilityparsoneita. Kaikki suoritukset olisi tosin pitänyt kuvata, koska oman kisaamisen takia niitä ei läheskään kaikkia nähnyt.